Vanha Porvoo ja Porvoonjokilaakso


Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki ja yksi maamme suosituimmista matkakohteista. Porvoonjoen rannalla sijaitseva kaksikielinen kaupunki on täynnä arvokasta kulttuurihistoriaa ja se näkyy ja kuuluu komeasti myös matkailijalle. Keskiaikaisesta asuinkeskittymästä on ajan saatossa muodostunut Helsingin metropolialueen viehättävä itäinen keskus.
 
Ensimmäinen maininta Porvoosta kaupunkina löytyy jo vuodelta 1383. Porvoon pitäjästä on merkintä asiakirjoissa jo 1300-luvun alusta ja seudulla on ollut asutusta aina 1200-luvulta lähtien. 1700-luvun puolivälin paikkeilla kaupunki oli 1500 asukkaallaan yksi maamme suurimmista asutuskeskittymistä.  1700-luvulla Isonvihan aikana Porvoo paloi maan tasalle venäläisten toimesta ja muutama vuosikymmen myöhemmin uusi tulipalo tuhosi uudestaan suuren osan kaupungin rakennuksista. Nykyiset talot ovat perua tuon palon jälkeiseltä ajalta ja ne on rakennettu keskiaikaiseen asemakaavaan. Porvoo sai myös kunnian järjestää Suomen ensimmäiset valtiopäivät vuonna 1809, kun Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa.
 
Vanha Porvoo on 1700-luvulla rakennettu idyllinen ja pittoreski kaupunginosa kukkulalla Porvoonjoen rannalla. Lähistöltä löytyy palveluita matkailijoille, kuten ravintoloita ja kahviloita, gallerioita ja kauppoja sekä kaupungissa asuneen kansallisrunoilija J.L. Runebergin museo. Muitakin nähtävyyksiä löytyy vaikka millä mitalla: joen itärannalla seisoo rivistö upeita punamullalla maalattuja aittoja, vanhan kaupungin keskeltä nousee keskiajalla rakennettu Porvoon tuomiokirkko, alueelta löytyy myös vanhaa rakennuskantaa kuhiseva Empire-Porvoo, raatihuone ja tori sekä entisen linnan jäännökset vastarannan Linnamäellä.

Kulttuurihistoriaa Porvoonjoen rannoilla
 

Porvoonjokilaakso on historiallinen kauppareitti, joka edustaa ympäristöltään eteläisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa. Sen ominaispiirteitä ovat loivasti kumpuileva, viljava jokilaakso sekä historiallinen rakennus- ja asutuskulttuuri.  Asutus Porvoonjokilaaksossa on koko eteläisen viljelyseudun iäkkäintä, sillä seudun eteläosan viljavimmat alueet on otettu jo hyvin varhain hyötykäyttöön. Joesta on saatu voimaa mm. teollisuuden käyttöön ja varhaisessa vaiheessa ja siitä kertovat maisemassa edelleen näkyvät Vakkolan kosken saha sekä Orimattilan Tönnössä sijaitseva mylly.

-> Tutustu Porvoon kuviin Fennevision-kuvapankissa