Pallastunturit - yksi kauneimmista kansallismaisemista



Pallastunturit muodostavat yhden Lapin kuuluisimmista maisema-alueista, jonka kauniit muodot ja upeat siluetit säväyttävät matkailijan toisensa jälkeen. Se onkin suosittu matkailukohde, jonne monet tulevat vaeltamaan, hiihtämään ja liikkumaan. Pallaksen maisema täyttyy tuntureista ja niitä ympäröivistä metsistä ja soista. Luonto on puhdasta ja ympäristö vaihtelevaa. Lukuisat luontoreitit ohjaavat kulkijaa kauneimpien maisemien äärelle.

Alue rajautuu pohjoisessa Pahankurun ja Suastunturin tienoille ja jatkuu etelässä Jerijärvelle ja Keimiötunturille saakka. Ylänkö sijaitsee 400-500 metriä merenpinnan tason yläpuolella, ja tunturilaet, eli kerot nousevat vielä 200-300 metriä ylemmäs. Kuusen metsänraja kulkee alueella ja kerot sijaitsevat puurajan yläpuolella. Ylärinteet ovat rakkakivikkoa, tunturipaljakka taas variksenmarjakangasta. Porot ja poromiehet ovat tuttu näky Pallaksen laajoilla avotunturialueilla.

Pallastuntureiden korkein kohta, Taivaskero, on Suomen korkein tunturi Käsivarren tunturien jälkeen. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938. Vuonna 2005 alue liitettiin osaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Nykyisellään se on osa koko Suomen kolmanneksi suurinta kansallispuistoa.

Matkailijoita on käynyt alueella aina 1700-luvulta lähtien, mutta 1930-luvulla tunturihiihdosta villiintyneet harrastajat alkoivat käydä Pallaksella sankoin joukoin. Pallaksen ensimmäinen hotelli rakennettiin Suomen Matkailijayhdistyksen toimesta tiettömän tien taakse vuonna 1938, mutta saksalaiset räjäyttivät sen paetessaan 1944. Tilalle rakennettiin uusi hotelli, joka avattiin yleisölle 1948. Luontokeskus rakennettiin vuonna 1977. Ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön 1953 Palkaskerolla. Nykyään tuntureilla on kaksi hissiä, joista molemmat sijaitsevat Laukukerolla.

-> Katso kuvia Pallakselta